TEE SE ITSE

Yksin asuvana naisena asunnon pintaremontti ja muu kunnostaminen voi olla haastavaa. Minulla on lähisukulaisia, joille voin soittaa ja pyytää apua, jos heistä joku ehtisi auttamaan ja käymään luonani. Koska kärsivällisyys ei kuulu hyveisiini on se välillä hankalaa, odottaminen. Kaikki pitäisi aina järjestyä heti eikä kohta. Joskus myös tuntuu, etten ”taas” halua kysyä apua vaikka tiedän, että he auttavat aina jos vain ehtivät ja pystyvät.

Onneksi olen ”tee se itse” nainen, jos en osaa ajattelen; ”opettele”. Hitto sä osaat. Netti ja erityisesti YouTube ovat pelastajani. Neuvoja löytyy laidasta laitaan, ihan opetusvideoita myöten. Kävi nimittäin niin, että kiinnitin pyöreän peilin 80 x 80 cm seinään ruokapöydän taakse. Kiinnitykseen käytin kaksipuoleista vahvaa teippiä ja silikonia. Silikoni vinkin sain isältäni, joka on ammatikseen joskus kiinnittänyt ikkunalaseista peileihin ihan kaikkea.

Poikani auttoi minua kiinnittämään peilin ja harmikseni, se meni ehkä hieman liian korkealle. Minä mittasin ja sovitin, kokeilin ja siltikään ei mennyt nappiin. Ajattelin, että ok, no antaa nyt olla. Kunhan saan uuden pöydän joskus, niin katson peilin paikan uudelleen. Aina kun katsoin peiliin, minua ärsytti sen väärä korkeus. Peilin oli tarkoitus tuoda pieneen tilaan avaruutta ja sitä se ei nyt tehnyt.

Muutama kuukausi vierähti ja sainkin yllättäen valkoisen pyöreän 80 cm halkaisijaltaan olevan ruokapöydän. Nyt peilin paikka oli selkeästi pielessä. Niin pielessä kuin vain voi olla. Aloin selvittämään miten saan sen irti rikkomatta peiliä. Pitkä terävä veitsi seinän ja peilin väliin ja sahausliikkeellä peili irti seinästä. Tietenkin seinään jäi jäljet ja maalipinta repesi osittain. Peilin irrottaminen oli tietoinen riski. (Peilissä itsessään on paksuhko tausta, joten irrottaminen oli helpompaa kuin jos peili olisi ollut pelkästään ohutta lasia, jolloin se todennäköisesti olisi mennyt rikki).

Seuraava tapahtuma onkin sitten tyhmyyden huippu. En ottanut tarkalleen selvää, voiko peilin kiinnittää uudelleen seinään, jossa on ollut silikonia ja teippiä. Puhdistin peilin taustaa jonkin verran, mutta en kokonaisuudessaan. Seinää puhdistin keittiöetikalla ja rapsutin teippejä irti. Seinän pinta kärsi paikoittain ja ihan kunnolla. Lähdin kiinnittämään peiliä uudelleen vaihtamalla teipit ja lisäämällä paikoitellen silikonia. No, eihän se onnistunut. Peili lähti valumaan alaspäin eikä kiinnittynyt uuteen paikkaan. Poikani oli silloin luonani ja sanoin hänelle, ei hitto! Valuuko toi peili? Johon hän: ei valu, näet harhoja! Samassa peili lähti voimakkaasti valumaan alaspäin, hyppäsin kohti peiliä ja peili hitto vieköön tipahti lattialle, koukaten korkean pistorasian päälle, rikkoen pistorasian ja siitä pompahtaen jalkapöytäni päälle. Sain peilistä kuitenkin kiinni, eikä se hajonnut miljooniksi palasiksi.

Poikani huusi, Ei, murtuiko sun jalka? Apua! (Minä itse vain mietin peiliä). No, tärähtihän se peili kunnolla jalkapöydän päälle aiheuttaen suuren punaisen jäljen ja turvotuksen. Laitoin heti kylmän kaurapussin jalkapöydän päälle, mikä esti enimmät turvotukset. Jalkapöytä meni aivan mustaksi, mutta onneksi selvisin säikähdyksellä. Ei murtumaa ja astumaan pystyin normaalisti.

Seinä taas oli karmean näköinen, silikoni levisi pitkin poikin ja maalipinta kärsi entisestään. Mietin hetken mitä teen. Pistorasia pitää korjata, samoin seinä. Soitin sukulaiselleni hetken harkinnan jälkeen. Hän lupasi hoitaa seinän ja pistorasian (hän on ammattitaitoinen ja on sähkömiehen luvat) kuntoon. No, aikaa kului kuukausi, ehkä enemmänkin ja päätin, että teen homman itse, seinän maalauksen siis. En halunnut hätyytellä sukulaistani, sillä tiesin hänen olevan kiireinen. Joten YouTubesta lisää videoita ja neuvoja mitä tarkalleen ottaen tarvitsen ”tee se itse” -projektiin.

Päätin käydä Ruoholahden K-Raudassa ja tarkoituksenani oli kysellä tarkempia tietoja materiaaleista ja hinnoista. Mitä kaiken kaikkiaan tarvitsisin seinän korjaamiseen. (Olin jo ottanut selvää mitä pitää tehdä, mutta halusin asialle varmistuksen).

Menin K-rautaan, myyjä tuli paikalle kutsunappia painamalla. Hän oli nuorehko mies. Kerroin tilanteeni ja mitä etsin. Hän vei minut maalien luokse ja kysyi minkä värinen seinä on, kerroin. Seinä on siis valkoinen, mutta en tiennyt minkä sävyinen. Myyjä kehotti minua ottamaan näytelappusia ja niillä voisin testata värin sopivuuden. Myyjä oli todella kiireisen oloinen tai sitten hän ei kokenut minua potentiaaliseksi asiakkaaksi. Hänellä oli toinen jalka kokoajan menossa toiseen suuntaan. En päästänyt häntä niin helpolla. Kysyin; enkö tarvitse jotakin peiteainetta millä tasaan seinän pinnan? Johon hän vastasi kyllä. Ja taas hän oli lähdössä pois. Pyysin näyttämään. Hän näytti yhden purkin ja kysyin hintaa. Hän kertoi hinnan. Taas hän yritti hävitä paikalta, kysyin no, entä hiomapaperi, voitko näyttää sen minulle? Mitä maalit maksaa? Kuulema jos on sekoitettava maali minun pitäisi ostaa 3 – 5 litraa maalista riippuen ja hinta olisi 149 – 200€. Taas hän yritti poistua paikalta. Jolloin pysäytin hänet, niin mitä muuta tarvitsen? Välineet? Minkälaiset? Hän summittaisesti näytti mistä voisin itse mennä tutkimaan välineitä. Taas hän yritti häipyä. Sanoin; vielä yksi kysymys! Mistä löydän vahvaa kaksipuoleista teippiä? Sellaista, että uudelleen kiinnitettävä peili pysyy paikallaan varmasti. Jolloin hän näytti tuolla, voit katsoa tuolta. Sanoin, näytätkö minulle? Jolloin hän kävi hakemassa esimerkin ja iski paketin käteeni ja sanoi; tämä ainakin on vahvaa ja poistui paikalta, sanoin kiitos, en tiedä kuuliko hän.

Palvelukokemus ei todellakaan mennyt nappiin, vai mitä mieltä olette? En ollut potentiaalinen asiakas tai sitten häntä ärsytti koska kyselin liikaa ja hänen työpäivänsä kului asiakkaan auttamiseen, joka ei sillä hetkellä ostanut kaikkea mitä olisi tarvinnut. (Voin kertoa, että en aiokaan ostaa kyseistä paikasta yhtään mitään vaan menen muualle).

Tulin kotiin ja hioin ja puhdistin seinän. Aloin selvittämään eikö maaleja oikeasti saanut muka mistään pienempiä purkkeja. Soitin taloyhtiöni huoltomiehelle ja kysyin tietääkö hän mikä seinän sävy on? Hänellä sattui maalari olemaan lähistöllä ja maalari lupasikin tulla katsomaan seinän sävyn. Siitä asiat sitten lähtivätkin etenemään rivakasti. Kysyin häneltä tietääkö hän mistä saisin kyseistä valkoista maalia pienen määrän? Hän suositteli Alppi-Rautaa ja kun kerroin käynnistäni K-Raudassa, hän sanoi; Joo olen kuullut, siellä on huono palvelu, käy tuolla Alppi-Raudassa. Juttelimme hetken ja tuli puhetta mitä kaikkea minun pitää tehdä. Sanoin jo hioneeni pinnan, vielä pitää paikata kolot ja sitten maali. Sanoin hänelle katsoneeni YouTubesta videoita, joten kyllä varmasti osaan. Hetken maalari siinä pähkäili ja katseli minua. Varmaankin mietti, että onkohan tuo nyt ihan tosissaan? Lopulta hän kysyi; niin maalaat vain tämän kohdan? Vastasin myöntävästi. Hän kysyi onko minulla jo kaikki tarvikkeet? Ei, vastasin. Hän mietti hetken ja taas katseli minua epäuskoisesti ja lopulta sanoi, kuule: minä autan sinua! Nyt tehdään niin, että minä haen autosta paikkaus välineet ja tulen parin päivän päästä hiomaan seinän ja maalaamaan sen. Tämä on niin pieni juttu, minulla on tässä lähistöllä muutakin, joten homma hoituu samalla.

Olin WOW! Oikeastiko? Korvaan kyllä kaiken. Hän oli vain, ei mitään, minä hoidan tämän kuntoon. Siis uskomatonta, aivan mahtavaa. Olin totaalisen ällistynyt ja hoin vain kiitos, kiitos, kiitos!

Niin seinä hoitui kuntoon, tosin se vaatisi vielä yhden maalikerroksen päälle, mutta laitan puhdistetun peilin vahvalla kaksipuoleisella teipillä kiinni lähipäivinä ja myöhemmin lisään maalia kohtiin, mitkä jäävät näkyviin. Epäkohdat näkyvät vain kun katsoo sivusta ja tietyssä valossa. Koska minulla on nyt tiedossa mitä tarvitsen, käyn ne hankkimassa valmiiksi ja kun siirrän tauluja ja mahdolliset jäljet vaativat paikkausta, teen ne kaikki samalla kertaa. Maalaajalta sain vielä vahvistuksen sille mitä ostan. Iso KIITOS hänelle❤️❤️

Kyllä minä vielä opin ja tulevaisuudessa osaan tehdä asiat itse, ainakin hyvin pitkälle. Tämä sinkku nainen ei jää neuvottomaksi😉 ja sukulaisetkin voivat ”huokaista helpotuksesta”!

(Kertomus jatkuu myöhemmin…)

Kuvat ja teksti; ©Satu Tapola kisulandia.wordpress.com